Hetki materialle

Välillä minusta tuntuu, että pukeudun äärettömän tylsästi ja aina samoihin vaatteisiin (ai miten niin naiset käyttävät vain 20% vaatekaappinsa sisällöstä...). Aiemmin olin työpaikallani ainoa nainen, joten en voinut ottaa vaikutteita muista siellä, sillä pojat olivat perusinsinöörejä - ei siis mitään nörttiluukkia minulle kiitos! Bongailin ihmisten vaatetusta kadulla ja aloin löytää kivoja muotiblogeja netistä (Nelliinasta on tullut minullekin fiilistelyn kohde :).

Syksyinen muuttoni avasi minulle nuorisomaailmaa, siis sitä miten minua vain viitisen vuotta nuoremmat pukeutuvat. Keskimäärin ei mitään kovin jännää, mutta tykkäilin erään tytön tyylistä. Hänellä on mielestäni ajatellut asut ja asusteet ja hänen tyylinsä on jotain, mistä itsekin pidän. Juttelimme pikkujoulujen tiimellyksessä ja kerroin hänelle pitävänsä hänen tyylistään. Yllätyksekseni hän kertoi myöskin tarkkailleensa pukeutumistani ja että hänen mielestään minulla on ihania vaatteita. Hauska sattuma ja tietenkin oli mukava kuulla, että ehkä minullakin on tunnistettavissa oleva tyyli. Yritän ainakin ajatella, mitä puen päälleni ja olen otettu, jos joku kehuu valintojani.

Opiskelijaelämän taloudellinen niukkuus on opettanut minulle luovuutta. Kirpputoreilta tekee todella hyviä löytöjä hyvään hintaan. Onnekseni olen keskikokoa (38/M), jolle löytyy aika hyvin kaikenlaista. Ja jos joku vaate on iso, sitä voi pienentää tai lyhentää. Taitoni ovat rajalliset, mutta olen sentään tehnyt itselleni vanhojenpäiväpuvun, joten ihan tumpelo en ole.

Verkkokauppojen alennusmyynnit ovat oikea runsaudensarvi. Syksyllä ostin aivan mielettömän hienot konjakinruskeat saappaat Ellokselta. Kengät tuntuvat hieman muovisilta, mutta näyttävät hurjan hyviltä ja mikä tärkeintä - ovat todella hyvät jalassa. Kapealla jalallani jouduin hankkimaan näihin pohjalliset, lesti oli todella väljä. Monoissa on juuri sopivasti menoa ja sopivaa asennetta, ne sopivat arkeen ja biletykseen ja lisäksi niillä saa väriä muuten aika mustaan talvipukeutumiseeni. Avokasosasto on juttu erikseen, niissä löytyy väriä vähän joka lähtöön. Paitsi että viime lauantain joululahjashoppailureissulta löysin syksyllä ihastelemani Dinskon mokkanahkaiset avokkaat bargain-hintaan - 60 egen popot 13 eurolla tarkoittavat ostamista! Bongasin kengät jo syksyllä, kun niitä markkinoitiin bussipysäkkien mainostauluilla. Tuolloin kenkien tsekkaus jäi ja nyt ne suorastaan odottivat minua kaupassa. Popot ovat ihanat jalassa, korko kestää kävelyä (kannan mokkapinta huolettaa) ja tarjolla oli vielä yksi pari koossa 38. Standardikoipisena hankalaa on juuri tuo, että alesta on hankala löytää omaa kokoaan. Paitsi jos käy flaksi :)
(kuvat Ellos ja Dinsko)

Ruskea ja sen eri sävyt ovat minulle värinä vähän hankalia. Tietyssä yhteydessä ja sopivassa sävyssä ne ovat loistavia, mutta esimerkiksi joku hailu beige saa minut tuntemaan syvää yhteyttä seinän kanssa. Ostin pari vuotta sitten kirppikseltä kivan beigen samettitakin ja se toimii tummanruskeiden asusteiden ja sopivansävyisten farkkujen kanssa ihan kivasti. Käytän sitä kuitenkin aika harvoin ja nyt se alkaa lähinnä pölyttyä naulakkoon.

Innostun aika ajoin uusista väreistä, viime vuoden juttuja olivat sähkönsininen, pinkki ja leijonankeltainen. Päätin syksyllä, että nyt en riehaannu mistään uudesta väristä, sillä se tarkoittaa automaattisesti asusterumbaa, sillä uusi väri tarkoittaa yleensä sitä ettei kaapista löydy sopivaa settiä kyseiseen vaatteeseen. Nyt talven tullessa totesin, että oikeasti tarvitsen uuden kivan takin ja muutaman mutkan kautta päädyin tilaamaan seen Boohoolta. Takki tuli alle viikossa ja vaikka brittikokojen kanssa joutui vähän arpomaan ja tilasin lopulta yhtä kokoa liian ison, olin erittäin tyytyväinen. Väljyys ei haittaa tässä mallissa, sillä vyöllä saa kurottua vyötärön kohdilleen. Takki on Suomen ilmastoon vähän ohut, mutta koska takki on väljä, mahtuu alle paksukin neulepaita. Loistokokeilu, takille, yhdelle puserolle ja toimituskuluille tuli hintaa alle 50 euroa. Väri ei ole kuvassa ihan kohdillaan, mutta malli tulee hyvin esiin. Helma on ihanasti pussitettu ja hihoissa on myös pienet puffit. Keltainen möykky on henkkamaukan leijonankeltainen huivi, jota olen käyttänyt takin kanssa. Värit korostavat kivasti toisiaan olemalla värisävyltään samanlämpöisiä ja korostavat kivasti toisiaan. Takissa on musta kiiltonahkavyö ja mustat napit, joten ne antavat muuten mustille tamineilleni sopivasti tilaa. Mielestäni loistohankinta. Oikeasta yläkulmasta voi muuten bongata Kissan, joka tuli ihmetettelemään puuhiani. Se on viisastunut sen verran, ettei hyökkää heti makoilemaan tavaroitteni päälle vaan odottaa tilanteen rauhoittumista. Takki on nyt turvassa naulakossa ja katti hakee leposijaansa muualta.