Aurinkoa

Kesä.

Toukokuussa lämpö tekee tuloaan ja illat venyvät valoisina kohti yötä. Ajatus kesästä tekee kotinsa mieleen ja vaikka siihen olisi valmistautunut kuinka, pääsee se silti yllättämään. Yht´äkkiä koululaiset ovat päässeet lomalle, kesätyöläiset valtaavat työpaikat, öisinkin on lämmin ja aurinko polttaa ihoa. Ruoho takertuu varpaisiin ja sydäntä riipaisee, kun haluaisi pysäyttää ajan juuri siihen eikä palata enää ikinä kylmään, pimeään ja hiljaiseen talveen.

Viikonloppu Riiassa oli mahtava aloitus kesälle. Unohdin hetkeksi keskeneräisen koulutyön, loppukesän muuton ja asunnonhankinnan, työpaikan irtisanomisen ja uuden etsimisen sekä ongelmat Miehen kanssa. Kaikki oli täydellistä, oli ihanaa vain nauttia huolia vailla elämästä siinä ja nyt, ystävän kanssa. Uteliaat silmäni yrittivät nähdä paikallisten asukkaiden arkea. Kurkistelin pitsiverhottuja ikkunoita, pukeutumista, ruokakauppojen valikoimaa, ajelin paikallisliikenteellä, tunsin pahaa mieltä henkensä pitimiksi kerjäävien eläkeläisten vuoksi ja paheksuin meluavia brittituristeja. Istuin terassille auringon hellittäväksi, nautin oluen, annoin sen kihelmöidä vatsanpohjaa ja nauroin kun tunsin sen kutittavan kevyttä mieltäni. Ostin uusia vaatteita, lyhyempiä helmoja. Monta huolta ja murhetta unohtui tuohon kauniiseen kaupunkiin. Ne haihtuivat pois auringon helliessä kalpeaa ihoani ja putoilivat mukulakiville.

Oli taivaallista päästä hetkeksi pois arjesta. Arki tuntuu nyt paremmalta ja aion nauttia tästä kesästä. Olisipa se pitkä ja kuuma.