Olen lueskellut monia blogeja ja pikkuhiljaa mielessäni on kypsynyt ajatus oman blogin perustamisesta. En halua kuitenkaan kirjoitella vain mistään tietystä aiheesta, vaan koitan prosessoida elämäni kipeitä asioita tämän avulla. Juuri niitä asioita, joista en osaa tai halua puhua kenenkään kanssa, mutta jotka kuitenkin vaivaavat minua. En ole kovin hyvä puhumaan kipeistä asioista kenellekään ja jos puhun jostain, en halua ryöpyttää koko asiaa kuulijalle. Tämä on varmasti myös ainoan lapsen syndroomaa - minulla ei ole ollut sisaruksia tai muita sellaisia tilanteeni täysin tietäviä ihmisiä, jolle kertoa asioista ja olen tottunut pyörittelemään asioita omassa päässäni. En silti väitä, että tämä olisi tehnyt minusta onnetonta, päin vastoin.
Olen kirjoittanut päiväkirjaa. Ne tekstit ovat minua itseäni varten enkä halua missään nimessä jonkun pääsevän lukemaan niitä. Tiedän kuitenkin kirjoituksiani lukiessa etten ole ollut rehellinen ja taustalla vellovat tunteet ovat jääneet kirjoittamatta tai en ole löytänyt niille oikeita ilmaisuja. Kirjoitustahti on ollut myös hyvin harva. Yritän olla tämän kanssa aktiivisempi. Toivottavasti joku päätyy joskus lukemaan näitä tekstejä ja ehkä löytämään niistä jotain myös itselleen. Toisaalta olen myös utelias: mitä löydän itsestäni, vai löydänkö sittenkään mitään.
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Tästä se lähtee
Lähettänyt Frises klo 14.53
Tunnisteet: Elämä, pohtiminen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

1 kommenttia:
Minä varmasti jatkossakin käyn täällä lukemassa.
Nämä asiat kuulostavat tutuilta ja tämä on tosiaan minullakin yksi syy, miksi päätin aloittaa uuden blogin, puhtaalta pöydältä. Avainsanana on rehellisyys, ja nimenomaan itselleni.
Lähetä kommentti