Ärsyttää. Ensinnäkin se, että ne tavoitteet joita olen tälle blogille asettaneet, eivät ole vielä päässeet juuri alkuun. En siis ole osannut alkaa avautua. Mietin liikaa aiheita ja lopulta käy niin, että kun en löydä sellaista johdonmukaista ajatusta, jätän koko jutun. Illalla ennen nukkumaanmenoa tai lenkillä mieleni voi vallata ihan hillitön ajatusmyrsky, mutta lenkin jälkeen tai aamulla noista ajatuksista ei ole enää jäljellä kuin haalea muisto.
Toisekseen tämä päivä on ärsyttänyt. Olen jotenkin turhautunut, motivaatio työhön ja kevään viimeisiin koulujuttuihin on ihan hukassa - ja sekös ärsyttää. Mitään merkittävää ei ole tapahtunut, mutta silti on niin kyllästynyt ja ärtynyt olo, oikein semmoinen kunnon maanantaifiilis. Tämä vitutus tosin kartuttaa sellaista ärtymysenergiaa ja odotankin, että pääsen töitten jälkeen purkamaan sitä fiilistä salille. Tänään olisi ohjelmassa rinta- ja hartiatreeni. Ehkäpä saisin tuolta sitten virtaa kerrata keskiviikon tenttiin. Sillä ei nyt ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä, mutta olisi se silti läpi saatava. Jotain hyvääkin tässä päivässä oli: huomasin opintosuoritukseeni lisätyn 2 opintopistettä ikään kuin "ilmaiseksi", kelpaa minulle :)
Menin varaamaan ajan kampaajalle. En ole tässä kahden vuoden aikana löytänyt sellaista hyvää ja sopivan hintaista kampaajaa, testataan taas yhtä. Puoli vuotta sitten yksi kampaaja otti liian reippaan asenteen kuontalooni nähden ja kyni minusta aika lyhythiuksisen. En mene sinne toiste. Viime kerralla tekoblondi poikakampaaja meni möläyttämään juurikasvua manatessani, että voisin värjätä hiukseni "jollain luonnollisemmalla värillä"! Mikä vika mustassa on, kysyn vaan. Boikottiin meni sekin paikka. Pahin oli eräs ukrainalainen opiskelijatyttö, joka nyhersi hiusteni kimpussa NELJÄ tuntia ja lopputulos oli ihan kamala. Menin itkun kanssa kotiin, jossa Mies yritti tasoitella ettei se niin pahalta näytä. En minä ole hankala asiakas, kampaajat vain näyttävät olevan joskus liian innokkaita omien visioidensa kanssa. Katsotaan miten nyt käy. Ja toivottavasti tämä maanantai tästä kirkastuu.
maanantai 19. toukokuuta 2008
Maanantaifiilis
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
pääsin taas kiireiltani pitkästä aikaa ja täälläkin on todella huonoja kokemuksia partureista (siksi ystäväni tai minä itse leikkaavat hiuseni nykyään) yhdessä parturissa sian järkyttävän lainakiharakampauksen kun piti tulla kunnon afrokiharaa. itkien nyhverrän sitä peilin edessä. sitten piti tulla oranssit hiukset niin tuli sinapinkeltaiset, kuljin pipo päässä kunnes asia korjattiin. näitä on niin lukemattomia että en ole nyt käynyt varmaan kahteen vuoteen parturissa. niillä on liikaa omia visioita. ei kiitos.
jaksamisia kuitenkin!
hyvä kun olit kerrankin tyytyväinen parturiin. uudet, upeat hiukset on aina päivän hyvä piristys.
olen kyllä nyt vakavissani ajatellut muuttaa täältä pois. ensin ajattelin että asun kotipaikkakunnallani vielä vuoden, rauhoitun ja kerään voimia, koska takana on kuitenkin kaksi vuotta osastohoitoa. mutta nyt en halua enää odottaa vuotta. helsinki on aina ollut unelmani, mutta nyt ajattelen myös tamperetta. se ei olisi niin iso kuitenkaan kuin helsinki. jotenkin tämä paikka ahdistaa. nämä ihmiset, se että täällä ei voi tutustua uusiin ihmisiin, ei harrastaa mitään... saisi elämään paljon uutta sisältöä. vaikka tiedän että ei ne ongelmat muuttamalla katoa, mutta ehkä jossain muussa ympäristössä en olisi niin ahdistunut ja se helpottaisi osaksi sairastamista. tiedä sitten. tekisi mieli vain repäistä ja jättää kaiken taakseen. eihän minulle tänne mitään jää. paitsi no, ihana työ ja yksi hyvä ystävä.
puuh ääh... nyt pitäisi siirtyä kaikenmaailman paperihommien pariin. inhoan hoitaa näitä kela-asioita... kauheaa paperisotaa.
Lähetä kommentti